Rivitalon putkiremontin hinta 2026 – osakas vai omistaja

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~9 minuuttia

Rivitalon putkiremontin hinta riippuu ensin siitä, onko rivitalosi asunto-osakeyhtiö vai itsenäinen kiinteistö — tämä ratkaisee, maksatko osuuden yhteisestä urakasta vai tilaatko ja maksatko työn kokonaan itse. Valtaosa suomalaisista rivitaloista on asunto-osakeyhtiöitä, joissa putkiremontti (linjasaneeraus) on koko yhtiön yhteinen hanke aivan kuten kerrostalossa. Osa rivitaloista on kuitenkin järjestetty niin, että jokainen omistaja vastaa oman rakennusosansa putkistosta itsenäisesti. Alla on laskuesimerkki osakkaan osuudesta, omistusmuotojen ero kotitalousvähennyksessä sekä rahoituksen esimerkkilaskelma.

Sisällysluettelo

• Asunto-osakeyhtiö vai itsenäinen kiinteistö?
• Laskuesimerkki: osakkaan osuus rivitalon linjasaneerauksesta
• Kotitalousvähennys — ratkaisee omistusmuoto
• Rahoituksen esimerkkilaskelma
• Neljä sudenkuoppaa
• Usein kysytyt kysymykset

Asunto-osakeyhtiö vai itsenäinen kiinteistö?

Rivitalo eroaa kerrostalosta ja omakotitalosta juuri siinä, että sen omistusmuoto vaihtelee eniten. Useimmiten rivitalo on asunto-osakeyhtiö, jossa jokainen huoneisto on oma osake tai osakeryhmä ja jossa putkisto — erityisesti nousulinjat ja yhteiset viemärit — kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle. Tällöin putkiremontti päätetään yhtiökokouksessa, ja kustannus jaetaan osakkaille yhtiöjärjestyksen mukaisessa suhteessa aivan kuten kerrostalossa — tarkemmin tästä kerrostalon putkiremontin hinta -artikkelissa.

Toinen, harvinaisempi malli on itsenäinen omistus, jossa rivitalon asukas omistaa oman rakennusosansa ja usein myös tontin osuutensa suoraan ilman asunto-osakeyhtiön väliportaata (esimerkiksi osa vanhemmista tai maaseudun rivitaloista, ja joissakin uudiskohteissa erillistalo-tyyppinen omistus). Tällöin putkiremontti muistuttaa omakotitalon remonttia: omistaja tilaa ja maksaa työn itse, eikä yhtiökokouksen päätöstä tarvita — vertaa omakotitalon putkiremontin hinta -artikkeliin.

Oman rivitalosi omistusmuodon näkee yhtiöjärjestyksestä tai kauppakirjasta — jos olet epävarma, isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus vahvistaa asian nopeasti. Tämä kannattaa selvittää ennen kuin arvioi remontin hintaa tai rahoitustarvetta, koska loppu tässä artikkelissa käsitellyistä asioista (kustannuksen jako, kotitalousvähennys, rahoitustapa) riippuu suoraan tästä valinnasta.

On myös kolmas, harvinaisempi tilanne: rivitalo voi olla kiinteistöosakeyhtiö, jossa osakkeenomistajalla on hallintaoikeus tiettyyn rakennusosaan mutta itse kiinteistön omistaa yhtiö. Käytännön vaikutus putkiremonttiin on tällöin lähellä tavallista asunto-osakeyhtiötä: hanke ja kunnossapitovastuu kulkevat yhtiön kautta, joten kustannus jaetaan osakkaille eikä osakas yleensä saa kotitalousvähennystä yhtiön teettämästä urakasta. Jos yhtiöjärjestyksessä lukee ”kiinteistöosakeyhtiö”, käsittele tilannetta samoin kuin asunto-osakeyhtiössä tässä artikkelissa.

Laskuesimerkki: osakkaan osuus rivitalon linjasaneerauksesta

Seuraava on laskennallinen esimerkki asunto-osakeyhtiömuotoiselle rivitalolle, ei tilasto eikä hintalupaus. Oletetaan taloyhtiö, jonka linjasaneerauksen kokonaishinta on 1 300 000 € ja jonka huoneistojen yhteispinta-ala on 2 500 m². Tällöin kustannus on 520 €/m² (1 300 000 € ÷ 2 500 m²). 85 neliön rivitalohuoneiston omistavan osakkaan osuus olisi tällöin 85 m² × 520 €/m² = 44 200 €. Todellinen neliöhinta riippuu talon iästä, putkiston laajuudesta ja valitusta menetelmästä — käytä lukua vain havainnollistamaan laskutapaa.

Rivitaloissa nousulinjojen määrä suhteessa huoneistojen määrään on usein kerrostaloa suurempi, koska jokainen huoneisto on omalla tasollaan eikä päällekkäin — tämä voi nostaa neliöhintaa kerrostaloon verrattuna. Toisaalta rivitaloissa on usein vähemmän kerroksia ja lyhyemmät pystylinjat, mikä taas voi keventää työtä verrattuna korkeaan kerrostaloon. Menetelmävertailu (perinteinen linjasaneeraus vs. kevyempi sukitus tai pintaveto) löytyy putkiremontti pintavetona -artikkelista. Ajoituksen osalta kannattaa lisäksi katsoa, mitä merkkejä ja PTS-suunnitelman kohtia seurata — ne on käyty läpi milloin putkiremontti on ajankohtainen -artikkelissa.

Kotitalousvähennys — ratkaisee omistusmuoto

Tässä kohdassa omistusmuodolla on suurin taloudellinen vaikutus. Jos rivitalosi on asunto-osakeyhtiö ja putkiremontti kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle, osakas ei pääsääntöisesti saa kotitalousvähennystä työn osuudesta — vähennysoikeus on vain työn tilaajalla ja maksajalla, eli taloyhtiöllä (lähde: vero.fi). Jos taas omistat rakennusosasi itsenäisesti ja tilaat työn suoraan, koko työn osuus oikeuttaa normaaliin kotitalousvähennykseen: 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden, omavastuu 150 € (sama lähde).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kotitalousvähennyksen määräaikaisesta korottamisesta vuosille 2026–2027 (40 % ja 2 100 €), mutta muutos ei ole vielä voimassa olevaa lakia — tarkista tilanne ennen vähennyksen hakemista (lähde: vero.fi, uutinen elokuu 2026). Poikkeuksena as-oy-muotoisessakin rivitalossa: jos tilaat ja maksat itse taloyhtiön urakasta erillisen lisätyön (esimerkiksi kylpyhuoneen laajennuksen), lisätyön osuudesta voi saada tavanomaisen vähennyksen samalla tavalla kuin kerrostalo-osakas.

Rahoituksen esimerkkilaskelma

Esimerkkilaskelma annuiteettikaavalla, edellä lasketun 44 200 € osuuden mukaan, ei muita kuluja. Korkoprosentit ovat laskennallisia esimerkkejä.

Erotus 15 ja 20 vuoden maksuajan korkokuluissa 7 %:n korolla on lähes 11 000 € (38 249,05 € − 27 312,42 €) — kannattaa siis aina laskea kokonaiskulu, ei vain kuukausierää. Suomen Pankin tilaston mukaan uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) sovittu vuosikorko oli 7,64 % toukokuussa 2026 (lähde: suomenpankki.fi) — hyvä vertailukohta, jos harkitset yhtiölainan sijaan omaa remonttilainaa. Vakuudettoman lainan korolle on lisäksi lakisääteinen yläraja: viitekorko + 15 prosenttiyksikköä, kuitenkin enintään 20 % (lähde: finlex.fi, kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a §). Kaikki lainasummat 5 000–40 000 € valmiiksi laskettuna löydät remonttilainalaskurin taulukoista, ja ennen päätöstä kannattaa aina kilpailuttaa remonttilaina useammalta tarjoajalta.

Neljä sudenkuoppaa

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko rivitalon putkiremontti maksaa?

Riippuu omistusmuodosta ja urakan laajuudesta. As-oy-muotoisessa rivitalossa osuus lasketaan yhtiöjärjestyksen jakoperusteen mukaan — laskutapa on havainnollistettu esimerkin kautta yllä.

Onko rivitalo yleensä asunto-osakeyhtiö?

Valtaosa suomalaisista rivitaloista on asunto-osakeyhtiöitä, mutta poikkeuksia on. Oman talosi omistusmuodon näkee yhtiöjärjestyksestä tai kauppakirjasta — tarkista tämä ennen remontin suunnittelua.

Saako rivitalon putkiremontista kotitalousvähennystä?

Riippuu omistusmuodosta: as-oy-muotoisessa rivitalossa ei pääsääntöisesti, itsenäisesti omistetussa kyllä (35 %, enintään 1 600 €/henkilö, omavastuu 150 €; lähde: vero.fi).

Voiko osakas kieltäytyä maksamasta osuuttaan?

Ei, jos yhtiökokous on päättänyt hankkeesta asianmukaisesti — maksuvelvollisuus koskee kaikkia osakkaita yhtiöjärjestyksen mukaisessa suhteessa, aivan kuten kerrostalossa.

Eroaako rivitalon putkiremontti kerrostalosta hinnaltaan?

Itse laskutapa on samanlainen, mutta rivitalon nousulinjojen ja huoneistokohtaisten liittymien suurempi määrä suhteessa neliöihin voi nostaa neliöhintaa. Kerrostalon vastaava laskuesimerkki löytyy yllä linkitetystä kerrostalon putkiremontin hinta -artikkelista.

Kannattaako rivitalo-osakkaan seurata myös taloyhtiön PTS:ää?

Kyllä. Pitkän tähtäimen suunnitelma kertoo, milloin putkiremontti on tulossa ja millä aikataululla se todennäköisesti toteutuu — tämä auttaa varautumaan sekä oman rahoituksen että mahdollisen asunnon myynti- tai ostopäätöksen kannalta hyvissä ajoin, ennen kuin yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.