Peruskorjauslaina 2026 – ison remontin rahoitus

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~9 minuuttia

Peruskorjauslaina on yleisnimitys rahoitukselle, jolla katetaan vanhan asunnon tai talon laaja, useita järjestelmiä kerralla koskeva korjaushanke — esimerkiksi putket, sähköt, julkisivu, katto ja ikkunat samassa urakassa. Kyse ei ole yhden tuotteen nimestä vaan tarpeesta: peruskorjaus voidaan rahoittaa joko vakuudettomalla kulutusluotolla, asuntolainaan sidotulla vakuudellisella lisäluotolla tai näiden yhdistelmällä. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin kumpikin vaihtoehto sopii, mitä lakisääteinen korkokatto tarkoittaa käytännössä ja miten iso, esimerkiksi 40 000 euron peruskorjauslaina näkyy kuukausierässä.

Sisällysluettelo

• Mikä on peruskorjauslaina?
• Miksi peruskorjauksen rahoitustarve on iso
• Vakuudeton vai vakuudellinen peruskorjauslaina?
• Korkokatto ja kulukatto — mitä laki sallii
• Laskuesimerkki: 40 000 € peruskorjauslaina
• Päätöspuu: yksi iso laina vai remontti vaiheittain?
• Kotitalousvähennys pienentää työn hintaa
• Neljä sudenkuoppaa
• Usein kysytyt kysymykset

Mikä on peruskorjauslaina?

Peruskorjauslaina-termillä tarkoitetaan rahoitusta, joka on mitoitettu asunnon tai talon perusteelliseen kunnostukseen — ei yhden huoneen pintaremonttiin. Erona tavalliseen remonttilainaan on ennen kaikkea summan koko: kun keittiön tai kylpyhuoneen remontti liikkuu tyypillisesti muutamasta tuhannesta pariinkymmeneen tuhanteen euroon, peruskorjaus kattaa usein useita järjestelmiä samanaikaisesti ja lainatarve voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Koska ”peruskorjauslaina” ei ole laissa määritelty, säänneltyä tuotenimeä, käytännön rahoitus järjestetään aina jollakin olemassa olevalla lainatuotteella: vakuudettomalla kulutusluotolla, asuntolainaan liitettävällä vakuudellisella lisäluotolla tai molempien yhdistelmällä.

Tämä artikkeli keskittyy nimenomaan rahoitukseen. Jos remontin kohteena on ensisijaisesti putkisto, tarkempi kustannuserittely löytyy putkiremontin hinta -oppaasta, jossa käsitellään sekä omakotitalon että kerrostalon näkökulmaa erikseen.

Miksi peruskorjauksen rahoitustarve on iso

Vanhassa asunnossa tai talossa monet järjestelmät saavuttavat käyttöikänsä lopun suunnilleen samaan aikaan, koska ne on alun perin rakennettu tai uusittu samalla kertaa. Kun putket, sähköjärjestelmä, katto ja julkisivu ovat kaikki vuosikymmenten ikäisiä, yhden osa-alueen avaaminen tuo usein esiin tarpeen korjata muutkin — esimerkiksi seinärakenteiden avaaminen putkiremontin yhteydessä on luonteva hetki uusia myös sähköjohdotus samasta kohdasta. Tämä on peruskorjauksen taloudellinen logiikka: erillisinä hankkeina toteutettuna sama työ vaatisi rakenteiden avaamisen ja sulkemisen useaan kertaan, mikä nostaa kokonaiskustannusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että peruskorjauslaina mitoitetaan usein koko hankkeen kokonaiskustannuksen mukaan, ei yksittäisen työvaiheen mukaan. Siksi lainasumma on tyypillisesti selvästi suurempi kuin yhden huoneen remontissa, ja rahoitustavan valinta — vakuudeton vai vakuudellinen — vaikuttaa lopulliseen hintaan merkittävästi enemmän kuin pienemmässä hankkeessa.

Vakuudeton vai vakuudellinen peruskorjauslaina?

Peruskorjauksen kokoluokassa valinta vakuudettoman ja vakuudellisen rahoituksen välillä kannattaa tehdä tietoisesti, koska erot koskevat sekä korkotasoa että käytännön joustavuutta:

Iso peruskorjaus ylittää usein sen summan, jonka lainanantaja on valmis myöntämään puhtaasti vakuudettomana — tällöin vaihtoehdoiksi jäävät vakuudellinen lisäluotto tai hankkeen jakaminen useampaan rahoitettavaan vaiheeseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole automaattisesti parempi: vakuudellinen laina on tyypillisesti edullisempi, mutta se sitoo asunnon vakuudeksi koko laina-ajaksi, kun taas vaiheistus antaa mahdollisuuden arvioida rahoitustarvetta uudelleen jokaisen vaiheen jälkeen.

Korkokatto ja kulukatto — mitä laki sallii

Vakuudettomalle kulutusluotolle Suomen laissa on kiinteä yläraja. Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaan kuluttajan nostamalle luotolle perittävä korko ei saa olla suurempi kuin korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä korko saa tällöinkään ylittää 20:tä prosenttia (lähde: finlex.fi, kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a §). Suomen Pankin vahvistama korkolain mukainen viitekorko on 2,5 % sekä 1.1.–30.6.2026 että 1.7.–31.12.2026 (lähde: suomenpankki.fi), joten käytännön korkokatto vakuudettomalle peruskorjauslainalle on tällä hetkellä 17,5 % (2,5 % + 15 prosenttiyksikköä), ei koskaan enempää kuin 20 %. Saman pykälän mukaan myös muut luottokustannukset kuin korko on rajattu: ne saavat olla enintään 0,01 % päivässä luoton määrästä, kuitenkin yhteensä korkeintaan 150 euroa vuodessa (finlex.fi, sama pykälä).

Tämä korkokatto koskee nimenomaan vakuudetonta kulutusluottoa. Asunnon vakuudeksi antamalla otettuun lisäluottoon sovelletaan kuluttajansuojalain 7 a lukua, jonka säännökset poikkeavat osin 7 luvusta — vakuudellisen asuntoluoton korko sovitaan lainanantajan kanssa ilman samaa prosenttikattoa. Käytännössä tämä on yksi syy, miksi vakuudellinen lisäluotto on isoissa peruskorjauksissa usein vakuudetonta kulutusluottoa edullisempi vaihtoehto, mutta ero kannattaa aina tarkistaa omalla tarjouksella, ei olettaa automaattisesti.

Laskuesimerkki: 40 000 € peruskorjauslaina

Esimerkkilaskelma annuiteettikaavalla, 40 000 € rahoitusosuus, ei muita kuluja. Luvut ovat laskennallisia esimerkkejä, eivät lainatarjouksia.

Ero on merkittävä: 15 vuoden maksuajalla 9 %:n korko maksaa korkokuluina yli 12 000 € enemmän kuin 6 %:n korko (33 027,19 € − 20 757,69 €), vaikka kuukausierä nousee vain reilut 68 € kuukaudessa. Tämä havainnollistaa, miksi korkotason ja rahoitustavan (vakuudeton vs. vakuudellinen) valinta kannattaa tehdä huolella juuri isoissa peruskorjauksissa — korkoero kertautuu isolla summalla ja pitkällä ajalla paljon enemmän kuin pienessä remontissa. Pienempiin lainasummiin valmiiksi lasketut kuukausierät löydät remonttilainalaskurista, ja koron muodostumisesta tarkemmin remonttilainan korko -artikkelissa. Ennen päätöstä kannattaa aina kilpailuttaa remonttilaina useammalta tarjoajalta.

Päätöspuu: yksi iso laina vai remontti vaiheittain?

Peruskorjauksessa kannattaa ratkaista rahoitustapa ennen urakan aloittamista, koska jälkikäteen rahoituksen vaihtaminen kesken hankkeen on hankalampaa. Käy läpi seuraava päättelyketju:

• Onko kaikki peruskorjauksen osa-alueet (putket, sähköt, katto, julkisivu) samanaikaisesti korjaustarpeessa? Jos kyllä, yhdellä isolla lainalla rahoitettu kokonaisurakka säästää usein rakenteiden toistuvalta avaamiselta ja sulkemiselta.
• Onko asunnossa vapaata vakuusarvoa? Jos on, vertaa vakuudellisen lisäluoton tarjousta vakuudettomaan — ero voi olla useita prosenttiyksiköitä korossa.
• Riittääkö vakuudeton kulutusluotto koko summaan? Jos hankkeen hinta ylittää sen, mitä olet valmis tai mitä lainanantaja on valmis myöntämään vakuudetta, vaiheistus tai vakuudellinen lisäluotto on käytännössä pakollinen vaihtoehto.
• Onko taloudellinen puskuri riittävä yllätyksiin? Vanhassa rakennuksessa purkuvaihe paljastaa usein lisätöitä — mitoita rahoitus niin, että varaa jää myös hinta-arvion ylittäville kustannuksille.

Kotitalousvähennys pienentää työn hintaa

Kotona tehdystä remonttityöstä saa kotitalousvähennyksen: vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden, omavastuu 150 € (lähde: vero.fi). Peruskorjauksessa tämä koskee vain työn osuutta laskusta — ei materiaaleja, kalusteita eikä kodinkoneita — joten eritelty lasku on isossa hankkeessa erityisen tärkeä. Koska enimmäismäärä on henkilökohtainen, kaksi samassa taloudessa asuvaa voi yhdessä saada jopa 3 200 € vähennystä, jos työn osuus laskusta on riittävän suuri ja se jaetaan molempien nimiin.

Neljä sudenkuoppaa

Usein kysytyt kysymykset

Mitä peruskorjauslaina tarkoittaa?

Se on yleisnimitys rahoitukselle, jolla katetaan vanhan asunnon tai talon laaja, useita järjestelmiä (esimerkiksi putket, sähköt, katto, julkisivu) samanaikaisesti koskeva korjaushanke. Käytännössä rahoitus järjestetään vakuudettomalla kulutusluotolla, vakuudellisella asuntolainan lisäluotolla tai molempien yhdistelmällä.

Kuinka paljon peruskorjauslainaa voi saada ilman vakuutta?

Vakuudettoman kulutusluoton enimmäissumma vaihtelee lainanantajan ja hakijan luottokelpoisuuden mukaan, eikä sille ole yhtä yleispätevää euromäärää. Isoimmissa peruskorjauksissa vakuudeton luotto ei aina riitä kattamaan koko summaa, jolloin vakuudellinen lisäluotto tai hankkeen vaiheistus tulevat vaihtoehdoiksi.

Onko peruskorjauslainan korolle lakisääteinen yläraja?

Vakuudettomalle kulutusluotolle kyllä: korko saa olla enintään korkolain mukainen viitekorko + 15 prosenttiyksikköä, kuitenkin aina enintään 20 % (lähde: finlex.fi). Vuonna 2026 tämä tarkoittaa käytännössä 17,5 %:n korkokattoa, koska viitekorko on 2,5 %. Vakuudelliseen, asunnolla turvattuun lisäluottoon sama prosenttikatto ei suoraan sovellu.

Kannattaako peruskorjaus rahoittaa yhdellä isolla lainalla vai vaiheittain?

Riippuu remontin laajuudesta ja rakenteiden kunnosta: jos useampi järjestelmä on korjaustarpeessa samanaikaisesti, yhtenä hankkeena toteutettu peruskorjaus säästää usein rakenteiden toistuvalta avaamiselta. Päätöspuu tilanteen arviointiin on avattu yllä.

Saako peruskorjauksesta kotitalousvähennystä?

Kotona tehdyn työn osuudesta kyllä: 35 % työstä, enintään 1 600 €/henkilö, omavastuu 150 € (lähde: vero.fi). Materiaaleista, kalusteista ja kodinkoneista vähennystä ei saa.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.